Ulosotto
Kihlakunnanulosottomiesten kelpoisuusvaatimuksista säädetään ulosottotoimen hallinnosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa. Säännöksen mukaan kihlakunnanulosottomieheksi voidaan nimittää Suomen kansalainen, joka on suorittanut korkeakoulututkinnon, virkaan soveltuvan ammatillisen tutkinnon tai ylioppilastutkinnon, ja jolla on käytännön kokemusta virkaan kuuluvissa tehtävissä tai joka muissa tehtävissä on saavuttanut viran menestyksellisen hoitamisen edellyttämän taidon. Kihlakunnanulosottomiesten koulutustausta on vaihteleva. Kihlakunnanulosottomiehiksi rekrytoitavilla uusilla virkamiehillä on lähes poikkeuksetta korkeakoulututkinto.
Ranskassa yksityisoikeudellisten päätösten täytäntöönpanosta huolehtivat ulosottomiehet (l’huissier de justice). Ulosottomiehet ovat oikeusministeriön valvonnan alaisia, mutta he toimivat täytäntöönpanotehtävissä yksityisinä elinkeinonharjoittajina. Heillä on täytäntöönpanotoimien toteuttamista varten tarkoin säännellyt ja tiukasti valvotut julkisen vallan toimivaltuudet. Ulosottomies hoitaa irtaimen omaisuuden ulosmittauksen itsenäisesti, mutta ei voi ulosmitata kiinteätä omaisuutta ilman erityistä valtuutusta. Ulosottomiesten alueellinen toimivalta on sama kuin alioikeuden (Tribunal de Grande Instance) alueellinen toimivalta. Julkisoikeudellisten saatavien ulosotto ei kuulu ulosottomiehille, vaan valtion perintäviranomaisille.
Ulosottomiehellä tulee olla oikeustieteellinen loppututkinto. Ennen ulosottomiehen tehtävään pääsyä on suoritettava kahden vuoden harjoittelujakso, tai vaihtoehtoisesti opiskeltava alaa koskeva lisäkoulutus, ja läpäistävä l’huissier de justice –ammattitutkinto.
Valtakunnanvoudinvirastosta saadun tiedon mukaan ulosottovirastoissa saavuttaa 65 vuoden iän ajanjaksolla 2017—2021 yhteensä 196 henkilöä. Heistä 11 on kihlakunnanvouteja, 86 kihlakunnanulosottomiehiä ja 99 toimistohenkilöä. Valtakunnanvoudinvirasto on arvioinut, että esimerkiksi 10 miljoonan euron säästö merkitsisi ulosoton palkkakustannusrakenteen keskiarvoilla laskettuna yli sadan kihlakunnanulosottomiehen viran vähennystä ja vastaavaa vähennystä myös toimistossa, eli käytännössä eläköitymiset tulisi hyödyntää täysimääräisesti. Tätä kuitenkaan ei nykyrakenteilla voida toteuttaa tuottavuutta ja työn laatua olennaisesti heikentämättä eikä asianosaisten oikeusturvaa vaarantamatta. Seurauksena olisi tällöin myös valtiolle velkojana tilitettävien ulosottokertymien ja ulosottomaksutulojen väheneminen.
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulosottokaarta, haastemieslakia, eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä annettua lakia ja saamen kielilakia. Laki Valtakunnanvoudinvirastosta ja laki Ahvenanmaan maakunnan maakunnanvoudinvirastosta kumottaisiin.
Esityksessä ehdotetaan säilytettäväksi velalliskohtainen käsittely ja vastaavan ulosottomiehen periaate. Rajoitetun poikkeamisen velalliskohtaisesta käsittelystä mahdollistaisi ehdotettu erityistoimien täytäntöönpanoa koskeva säännös. Esityksessä ehdotetaan myös, että samaa vastaaja koskevia ulosottoasioita voitaisiin käsitellä yhteistyössä perintäryhmässä. Tämä mahdollistaisi erikoistumista perintäryhmän sisällä. Myös perintäryhmässä asianomaisen kihlakunnanvoudin lisäksi yksi ulosottoylitarkastaja tai ulosottotarkastaja toimisi vastaavana ulosottomiehenä ja vastaisi velallisen ulosottoasioiden kokonaishallinnasta.
Kesäkuussa 2017 ulosottolaitoksen virkojen määrä oli 1362. Kaikkia virkoja ei niiden vapautuessa ole täytetty uudelleen, millä on osittain vastattu ulosoton määrärahoihin kohdistuneisiin säästövelvoitteisiin. Ulosottolaitoksen henkilötyövuosiarvio vuodelle 2017 oli 1134.